Latinalainen Amerikka on maantieteellis-kulttuurinen käsite, johon kuuluu kaikki Väli- ja Etelä-Amerikkaan kuuluvat valtiot, joissa pääkielenä on espanja tai portugali, mutta osassa myös englanti. Ibero-Amerikalla tarkoitetaan aluetta, jossa puhutaan vain espanjaa tai portugalia. (Wikipedia)
Maantieteellisesti
Etelä-Amerikan länsirannikkoa myötäilee Andien vuoristo ja Brasiliasta löytyy Amazonin sademetsäalue jokineen eli alue on maantieteellisesti hyvin monipuolinen. Aluetta ympäröi Atlantti ja Tyyni Valtameri sekä Väli-Amerikan saarilla Karibianmeri.
Historiaa lyhyesti
1400-luvulla suurimmat valtakunnat olivat atsteekkivaltio Meksiko ja inkavaltio Peru. Espanja ja Portugali perustivat siirtomaita 1400-luvun lopulla, jolloin intiaanit pakotettiin väistymään. Karibianmeren saaret jaettiin Eurooppalaisten kesken. 1700-luvulle mentäessä Euroopan asema oli vakiintunut, eivätkä intiaanit enää kapinoineet. Yhdysvaltain vapaussota ja Ranskan vallankumous vaikuttivat siihen, että moni Latinalaisen Amerikan valtio itsenäistyi 1800-luvun alussa, - Peru on Etelä-Amerikan viimeiseksi itsenäistynyt maa. Itsenäistymisen jälkeen monissa maissa poliittiset olot olivat epävakaat ja monia vallankaappauksia tapahtui.
Uskonto ja väkimäärä
Suurin osa on katolisia. Katolisuus on osa kristinuskoa ja se on kristikunnan suurin kirkko. Katolilaisuus katsoo edustavansa alkuperäistä, perinteiltään rikkoutumatonta kirkkoa. Latinalaisessa Amerikassa asuu noin 553 miljoonaa ihmistä.
Siirtolaiset ja talous
1600-luvulla Latinalaiseen Amerikkaan muutti paljon espanjalaisia ja portugalilaisia siirtolaisia, kun taas 1900-luvulla suurin osa siirtolaisista koostui muualta Euroopasta. Turismi on yksi nopeimmin kasvavista talouden aloista. Ihmisten väliset varallisuuserot ovat suuret.
Musiikki
Latinalaisen Amerikan musiikki on saanut vaikutteita Eurooppalaisilta siirtolaisilta, Afrikasta tulleilta orjilta sekä alkuperäisväestön musiikista. Tunnettuja tyylilajeja ovat mm. salsa, rumba, paso doble, tango, samba sekä mambo. Monet latinalais-amerikkalaisen musiikin tyyleistä ovat vaikuttaneet kevyeen musiikkiin kuten jazziin, rockiin tai discoon. Sanoitukset ottivat usein kantaa heikkoihin yhteiskunnallisiin oloihin. Näyttävimpiä inkasoittimia on panhuilun näköinen soitin. Inkamusiikin rytmistä huolehtii bombo-rumpu, jossa on laaman nahkakalvo, missä voi olla vielä karvanpeitettäkin jäljellä, - siksi sen ääni on pehmeän kumea. Sointuja soitetaan pientä kitaraa muistuttavalla 10-kielisellä charangolla.
Ruoka
Ruokakulttuuri on monipuolinen ja varsinkin Etelä-Amerikassa syödään paljon keittoja. Kerron ruokakultturista lisää myöhemmin. Etelä-Amerikka tunnetaan viineistä, - suomalaisten lempiviinit tulevat Chilestä.
Latinojoulu
Latinojoulu on sekoitus eurooppalaista, yhdysvaltalaista, alkuperäisasukkaiden ja kirkon perinteitä. Eri maiden jouluperinteitä yhdistää yhteisöllisyys ja hauskanpito. Latinalaisessa Amerikassa tärkeässä asemassa ovat erityisesti seimi ja joulukuvaelma. Paikoin järjestetään myös posadoja, vaelluksia, jotka ovat kuin koko kylän teatteriesitys. Posadassa Maria ja Joosef etsivät majapaikkaa, ihmiset laulavat kunnes heidät otetaan vastaan ja päästetään sisään. Kaikki rukoilevat ja juhlivat. Las Posadas ajanjaksoa (16.-24.12.) vietetään lähinnä Meksikossa. Jouluaattona koko päivä menee valmisteluihin. Kohokohta on keskiyöllä, jolloin perhe kokoontuu ystävien kera joulupöytään. Iltaan kuuluu myös viini ja nopearytmisten latinalaisamerikkalaisten joululaulujen kuuntelemista. Tapana saattaa olla myös ilotulitusrakettien ampuminen. Joulupäivänä uskonnollisimmat menevät joulupäivän messuun. Käydessäni Meksikossa vuonna 1995 joulun aikaan soi joka puolella Feliz Navidad! Kadut oli koristeltu värikkäästi ja kauppakeskuksissa ja hotelleissa oli kauniisti koristellut tekokuuset.
 |
| Kuva Pixabay (jarmoluk) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti